6.4.2021
Kotkan kaupunki, teknisten palveluiden vastuualue, Kotka

Turvapuisto Kuuri, Kyberturvapuisto ja Kaakkois-Suomen Turvapuisto

Käytössä

Tarve ja tavoitteet
Megatrendi "tekniikan sulautuminen kaikkeen" vaikuttaa meihin. Koronakriisi etätyövelvoitteineen on merkittävästi nopeuttanut tätä digitalisaation kehitystä. Ajan ilmiöt alleviivaavat fyysisen ja digitaalisen ympäristön toisiinsa kietoutumista, joka tapahtuu tavalla, jossa yksilön taidot, suojautumisen osaaminen, keskinäinen luottamus, yhteisen turvallisuuskulttuurin tarve ja erityisesti palautumiskyky korostuvat.

Suomen kyberturvallisuusstrategia tiivistyy rajoittamattoman kybertoimintaympäristön kyberpandemioiden hallintaan, osaamista ja yhteistä suorituskykyä kehittäviin konkreettisiin kyberhygienisiin toimiin. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on yhteisten toimien kannalta kansallinen innovaatio. Innovatiiviseksi mallin tekee se, että siinä jokainen meistä on turvallisuustoimija. Käytännössä kokonaisturvallisuus kokoaa viranomaiset, yritykset, yhdistykset kuin yksilötkin hybridiorganisaatioksi, jolla on erilaisia tuotteita ja palveluita välittäviä ja näitä avustavia toimitusketjuja. Näitä voidaan kuvata prosessin vaiheina tai osaprosesseina, joilla on turvallisuuden hallinnan suhteen erilaisista rajoituksista, yksilöiden osaamiseroista ja sitoutumisesta johtuvia vaihtelevia kypsyystasoja.

Kun paikallisen ja alueellisen yhteisön arvoketjujen toimivuutta turvataan yhdessä, erilaisiin yhdistelmäuhkiin varautuen, toimimme varautumisprosessina. Onnistuminen varautumisprosessiin liittyvissä turvallisuus- ja valmiussuunnittelun tavoitteissa ilmentää yhteistä suorituskykyä.

Idea paikallista yhteisön turvallisuuskulttuuria kehittävästä toiminnasta ja skaalautuvasta alueellisesta toimintakonseptista on jatkumo ja synteesi. Jatkumo siinä, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on ollut vuosia kansallinen strateginen tehtävä. Synteesi siinä, että paikallisen turvallisuussuunnittelun perusyksikkö on kunta, jolla on yhtäältä lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita, mutta toisaalta myös kuntastrategiset tavoitteet.

Koska paikallisia voimavaroja on rajallisesti, kaikkea ei voida tehdä yhtä aikaa. Tarvitaan priorisointia. Tarvitaan koordinaatiota ja tarvitaan paikkoja, joissa harjoitella ja mitata harjoitteita. Näin tehden kokemusten ja odotusten välistä eroa voidaan yksilötasolla tunnistaa ja samalla kestävän kehityksen suuntaan halutulla tavalla vaikuttaa.

Kehittämisessä on toteutettu operatiivisella ja strategisilla tasoilla. Mitä tarvitaan kuntaa laajemmalla alueella ja miten paikallisia ja alueellisia vahvuuksia tulisi hyödyntää kestävän kilpailuedun pysyttämiseksi. Avaintoimijat ovat laajapohjainen ohjausryhmä ja ketterä työryhmä. Pienessä työryhmässä on hyvä olla kunnan valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn osaamista ja tuntemusta, jotta kehittämistä toteutetaan kaupunkistrategian ja vision mukaisesti.

- Suomen strategisen johtamisen seuran 2018 palkitsemassa Kotkan kaupunkistrategia 2018-2025:n valinnoissa korostuvat Yhteinen Kotka, Oppiva ja yrittävä Kotka, Upean elinympäristön Kotka, eKotka sekä Kestävä talous. Kaupungin visiona on olla väylä uusiin mahdollisuuksiin.

Kehittämisen kohteena ovat olleet kunnan hallinto- ja toimintasäännöt, kunnan teknisen toimen organisaation rakenne, palveluprosessit ja toimintayksiköiden määrä sekä muutosjohtamisen toimintaedellytykset. Käytännössä niitä, miten turvallisuusjohtaminen integroidaan osaksi päivittäistä toimintaa - turvallisuus kun luodaan uudelleen joka päivä. Tältä osin toimintamalli on käytössä.

Keskeinen operatiivinen menestystekijä on toiminnan tarkoituksen kuvaaminen ja sääntötasolle vienti. Näin tehden vaikutetaan henkilöstön tehtävänkuviin ja tehtävänvaativuuksiin. Nämä ovat asioita, joista lautakunnissa ja valtuustoissa yhdessä päätetään.

Koska ilmastonmuutos, digitalisaatio, kyberuhat tai kestävä kehitys eivät ole asioita, jotka rajoittuvat kuntarajoihin, kehittämisessä tuli olla skaalautuvuusstrategia. Kaakkois-Suomen Turvapuisto -toimintakonseptilla tähdätään kunnan ja maakunnan rajoja laajempaa aluetta käsittävän kokonaisuuden turvallisuuskulttuurin kehittämiseen, tätä tukevan kuntien voimavarojen kokoamiseen mitattavien harjoitusten luomiseen. Tältä osin toiminnan tasot ovat vasta valmisteilla, käynnissä ja käytössä.
Ratkaisu
Kehittämiseen on osallistunut yli 20 muuta organisaatiota. Tärkeimmät kunnan osalta kehittämiseen osallistuneet tahot ovat valtuusto, kaupunginhallitus ja kaupunkirakennelautakunta. Valtuuston yksimielisellä päätöksellä on kauas kantava voima. Merkittävä, yli 900 000 euron turvallisuusinvestointipäätös on osaltaan luomassa Kotkan Kantasatamaan entisestä sataman varastorakennuksesta Turvapuisto Kuurin.

Kunnan toimitiloihin ja kiinteistöihin perustuvalla toimintaympäristöllä kumuloidaan osaamista ydinosaamiseksi tutkimustoiminnan, kehityshankkeiden, koulutusjaksojen, mittausten, simulaatioiden, turvaharjoitusten avulla. Toimintamalli toimii siten kiinteistökehittämisen välineenä, omaisuuserien hukkaa vähentäen. Esimerkiksi entisestä, hylätystä jätevesialtaasta kehitettiin Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö, jota on yritetty saada syntymään Suomeen viimeiset 15 vuotta.

Mitattavuus on ollut valitettavan puutteellista myös valmiusharjoituksissa. Tämän muuttamiseksi varautumisessa tulee siirtyä laatujohtamista hyödyntäviin menetelmiin. Tarpeetonta prosessointia tulee toki välttää. Hukkaa ja hävikkiä tulee tunnistaa ja mitata, jotta kestävä kehitys konkretisoituu näitä vähentämällä. Tätä konkretiaa tutkittiin Kotkan kaupungissa SITRAn 100%:sti rahoittamalla kesätöitä kiertotaloudesta -hankkeella kesällä 2020. Digitaaliseen, 360-inventointiin perustuvalla menetelmällä tunnistettiin kiertotalouspotentiaalia. Varautumisprosessin mittaristosta on julkaistu Acta Logistica julkaisussa tutkimusartikkeli, jonka vastaava kirjoittaja on tekninen johtaja.

Toimintatutkimus on ollut kunnan teknisen toimen kehittämisessä laadullista tutkimusmetodiikkaa hyödyntävä toimintastrategia. Toimintatutkimuksella pyritään kehittämään kohteena olevaa organisaatiota sen toimintatapoihin vaikuttamisen kautta. Kun toimintatutkija ja tekninen johtaja ovat sama henkilö, tapahtuu muutosjohtaminen päätöksentekovalmistelun kautta kuntapäättäjien päätösten toimeenpanon mukaisesti. Siten kehittämiseen osallistuu jatkuvasti yhä laajempi joukko ihmisiä ja organisaatioita.

Paikalliseen ja alueelliseen turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun liittyvää koulutus- ja testaustoimintaa, henkilöstöjen kumuloituvaa osaamista kehittävää toimintaa yhteen sovitetaan kyberturvapuistolla. Kyberturvapuiston ensimmäinen hanke, Virtuaalinen satamalogistiikan turvapuisto, sai Kymenlaakson liitolta kaksivuotisen yli 500 000 euron kehitysrahoituksen. Hanke tuottaa simulaatioympäristön satama- ja teollisuusalueiden muodostaman yhteisen työssäkäyntialueen turvallisuuden edistämiseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kotkan ja Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami sekä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ovat keskeiset kumppanit tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita koordinoivassa asiakaslähtöisessä toiminnassa. Merikotkan koordinoimana Kotkan kaupungin turvallisuusjohtoa, riskienhallintaa, kaupunkisuunnittelusta ja ympäristönsuojelusta on osallistunut Suomen Akatemian 100% rahoittamaan, Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen toteuttamaan WISE-tutkimushankkeeseen. Tutkimustuloksia hyödynnetään toimintakonseptilla yhteisön kilpailukyvyn kehittämiseksi, paikallisten ja alueellisten arvoketjujen turvaamiseen.
Tulokset
Viitaten Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvistin, Uudenmaan alueen 26 kunnan, YLEn ja HUSn antamaan palautteeseen, valmiusharjoittelussa tapahtuvaa mittaamista on 2019 pidetty poikkeuksellisena ansiona. Vuoden 2020 yhdyskuntateknisten palveluiden FCG Oy:n toteuttaman asiakastyytyväisyyskyselyn tutkimustulokset 17/25 mittarin osalta ovat Kotkan kaupungin koko 2008-2020 mittausjakson parhaat. Kaikissa mittareissa oli edellisvuoteen nähden myönteinen kehityssuunta. Organisaatiorakenteen muuttamisen myötä yli 350 henkilöä käsittävän kunnan teknisen toimen organisaation suorituskykyä voidaan parantaa laatujohtamisen työkaluin.
Yhteistyö on lisääntynyt ja konseptin merkitys kasvanut. Kokonaisuus etenee ja kehittämistyötä jatketaan.

Yhteyshenkilöt

Vesa-Jukka Vornanen
vesa-jukka.vornanen@kotka.fi
Tekninen johtaja
Kotkan kaupunki, teknisten palveluiden vastuualue

Anni Lippo
anni.lippo@xamk.fi
Projektipäällikkö, digitaalinen talous
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk