Ajatuksia työelämästä

Katseiden ja sanojen mahti

Työyhteisökehittäjä Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista Työyhteisökehittäjä Seija Strömberg, Työhyvinvointikaista

Elämässä, siis myös työelämässä voi kokea tulevansa ”väärin nähdyksi”. Miten me katsomme toisia ihmisiä? Syttyvätkö silmät? Työyhteisökehittäjä Seija Strömberg rohkaisee jokaista vaikuttamaan omaan ja muiden hyvinvointiin pienillä sanoilla ja teoilla sekä arvostavilla katseilla.

Itseohjautuvuus on ymmärretty väärin

Kati Toikka, HR-kehittämispäällikkö, Järvenpään kaupunki HR-kehittämispäällikkö Kati Toikka, Järvenpään kaupunki ja dosentti & organisaatiokonsultti Perttu Salovaara, Renesans Consulting

Itseohjautuvuus koskettaa kaikkia kuntaorganisaatioissa työskenteleviä. Miten se näkyy esimerkiksi lastenhoitajan tai laitoshuoltajan työssä? Itseohjautuvuudesta on monia käsityksiä ja määritelmiä. Yksi väärinymmärrys liittyy siihen, että se nähdään pelkästään yksilöön kohdistuvana työelämävaatimuksena tai taitona.

Ideakulttuuri - kunnan ja kaupungin menestyksen mahdollisuus?

Toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja Maarika Maury, Kissconsulting Oy Toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja Maarika Maury, Kissconsulting Oy

Suurimmassa osassa Suomen noin kolmestasadasta kuntastrategiassa lukee osallisuus. Suoranainen muotisana. Tämä tarkoittaa pitkälti sitä, että niin henkilökunta kuin kuntalaiset pääsevät osallistumaan erilaisiin heitä koskeviin asioihin. Tehdäänkö osallisuustyötä kuitenkin liian paljon kuntademokratian ja kuulluksi tulemisen nimissä? Tämän lisäksi voisimme enemmän hyödyntää ideoita ja innovaatioita toiminnan kehittämisessä. Ideoilla ja niiden napakalla eteenpäin viennillä on laajoja ja pitkäkestoisia vaikutuksia ja hyötyjä.

Työn murroksessa kannattaa vaalia yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta

Neuvontapäällikkö Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat

Eri tahot ovat esittäneet pohdintoja, miten muuttuva työelämä vaikuttaa työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Uusista työkykyriskeistä on tunnistettu mm. yhteisöllisyyden puute, työn ylipursuminen, sidoksisuuden lisääntyminen sekä pandemioihin ja ilmastomuutokseen liittyvät riskit. 

Vähemmän on pohdittu sitä, miten työn murros ja työn tekemisen tapojen muuttuminen vaikuttaa työsuojelun yhteistoimintaan. Tai miten työsuojelun yhteistoiminnan rakenteiden ja käytänteiden tulisi kehittyä muuttuvan työelämän mukana?

Limingan kunnassa kehitetään palvelevan johtamisen toimintakulttuuria

Maria Piha, Työpäivämuotoilija, Workday Designers Työpäivämuotoilija Maria Piha, Workday Designers Oy

Työelämän murros ja muuttuva toimintaympäristö asettavat kuntaorganisaatiot pohtimaan valmiuksiaan kehittyä muutoksessa. Kyky uudistua ja halu muuttaa toimintaa ovat edellytys muutoksessa onnistumiselle. Monissa kunnissa on viime vuosina alettu kehittämään työtehtäviä ja uudistamaan palveluita. Työtehtävien muuttuessa ja työntekijäymmärryksen merkityksen lisääntyessä, esihenkilöt tarvitsevat tukea oman työnsä kehittämiseen ja työkykyjohtamisen edistämiseen. 

Miten kuntaorganisaatiosta tehdään rohkea, jopa hullunrohkea uudistuja?

Työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Virpi Ilmakangas Työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Virpi Ilmakangas, Valmennustrio Oy

Viime vuoden aikana on käynyt entistä selvemmäksi, että kyky muuttaa toimintaa, työtehtäviä ja palveluja nopeasti ja joustavasti on edellytys kuntien toiminnalle. Muutoksesta on tullut pysyvää. Jotta kunnat selviävät käsillä olevista haasteista, on kehitettävä uudistumiskykyä ja joustavuutta, kirjoittaa työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Virpi Ilmakangas. Lue Virpin blogista, millä tavoin Sotkamossa haastetaan jokainen työntekijä ja työyhteisö kokeilemaan jotain uutta ja samalla uudistetaan toimintakulttuuria.

Mitä julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2020 kertoo kunta-alasta?

Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat

Mitä kuntatyöpaikoilla tapahtui ensimmäisenä koronavuonna ja millaisia kokemukset esimerkiksi etätyöstä olivat? Miten vuodesta selvittiin työhyvinvoinnin näkökulmasta ja miten kävi työkyvyn? Millaisia eroja eri ammattialojen kesken tuloksissa oli? Lue KT Kuntatyönantajien johtavan työelämän kehittämisen asiantuntijan Niilo Hakosen kirjoitus Kevan 11.3.2021 julkaisemasta Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksesta.

Saatko tehdä työtä omana itsenäsi?

Työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Suomessa kaikilla on oikeus saada töitä ja tehdä niitä omana itsenään ilman, että joutuu syrjityksi tai muita huonommin kohdelluksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Näin määrää laki, mutta käytännön tasolla tämän oikeuden toteutumisessa on valitettavasti vielä parantamisen varaa. Voin mainita tästä muutaman esimerkin. Etnisen taustan omaavien on edelleen hankalaa työllistyä. Naisen euro on vain noin 80 senttiä miehen eurosta. Vammaisilla on vaikeuksia päästä työn syrjään kiinni ja saada kohtuullisia mukautuksia helpottamaan työn tekemistä.

Muuttiko koronaepidemia henkisen tuen merkitystä työelämässä?

Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka, KT Kuntatyönantajat

Koronaepidemia muutti lähes kaikkien työtä ja vaikuttaa monella tavalla työelämään. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä selvitti, miten se vaikutti kunta-alan työsuojelun yhteistoimintaan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöhön terveellisen ja turvallisen työn edistämiseksi. Kyselyyn vastannut kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö arvioi, että psykososiaalisen tuen antaminen ja perehdyttäminen olisivat voineet onnistua paremmin.

Tee päivän hyvä teko

Susanna Koivistoinen

Jos jokainen ihminen laittaisi saamansa hyvän kiertämään kolmelle muulle ihmiselle, tulisi maailmasta parempi paikka. Hyvästä seuraa hyvää. Näin Trevor McKinney ajatteli 2000-luvun alun elokuvassa Anna hyvän kiertää. Nyt me yritämme samaa kunta-alalla.

Uhkaavat asiakaspalvelutilanteet

Anne Vuorio

Uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on kasvanut kuntatyössä, näin myös Vantaalla. Loppuvuonna 2018 julkaistujen Kunta10 -tutkimustulosten mukaan edeltävän 12 kuukauden aikana 49 % kaikista Vantaan kaupungin työntekijöistä ilmoitti kokeneensa uhka- tai väkivaltatilanteita. Määrä oli kasvanut huolestuttavasti: Edellisessä, kaksi vuotta aiemmin suoritetussa tutkimuksessa prosenttiosuus oli 33.

Työyhteisöjen vuorovaikutustaitoihin kannattaa panostaa juuri nyt

Mikko Elomaa

Julkisesta keskustelusta voimme lukea ja asiakkailtamme kuulemme kuinka kuntaorganisaatiot elävät yhtä historiansa suurinta murrosta. Tuottavuutta ja säästöjä haetaan useilla hyviksi koetuilla toimenpiteillä. Toteutetaan uudenlaista valmentavampaa ja osallistavampaa johtamista. Rakennetaan itseohjautuvampia tiimejä, muokataan organisaatioita ja palvelurakenteita.

Kaiken tämän muutoksen keskellä tarvitaan myös laadukkaampaa ihmisten päivittäistä kohtaamista ja kuuntelua. Vuorovaikutuksen ja työyhteisötaitojen merkitys työilmapiirin ja hyvinvoinnin rakentajana korostuu.

Valmentava johtaminen on yhdessä tekemistä

Reijo Siltala

Johtaminen, työn tekeminen ja organisaation kehittäminen ovat oppimista. Positiivista kehitystä syntyy vain yhdessä oppimalla. Edestä johtaminen johtajaa korostaen ei toimi kehittäessä.

Positiivisten tulosten taustalla on ennen kaikkea yhteistoiminnallista oppimista. Sen perusperiaatteet tuovat myös valmentavan johtamisen ajatusmallin lähemmäs yksittäistä ihmistä. Molemmissa tavoitteena on saada koko työyhteisö mukaan ja tulokset ovat yhteisöllisen toiminnan tulosta. Edellytyksiä ovat vuorovaikutus ja toinen toistensa tunteminen ja ymmärtäminen.

Työyhteisöt taklaavat keskeytyksiä uusilla toimintatavoilla

Tiina Heusala

Viime vuonna sain olla monessa työyhteisössä edistämässä kognitiivista ergonomiaa. Millaisia käytännön oppeja ja uusia toimintatapoja näistä valmennuksista jäi asiakasorganisaatioille? Katsotaanpas tarkemmin!

Seuraavat esimerkit on poimittu muun muassa sosiaali- ja terveysalan, opetus- ja teollisuustoimialojen sekä julkisen hallinnon työpaikoilta. Osa on peräisin kuntaorganisaatioille järjestämistämme valmennuksista, joita tuki Kunteko 2020 -ohjelma eli kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma.

Voisiko yhteisö olla avain työelämän uupumusepidemiaan?

Olli Viljanen

Suomalaisen työelämän nykytila on monella tapaa paradoksaalinen. Osuva esimerkki tästä on työhyvinvointi, joka on ollut lukuisilla mittareilla mitattuna paranemaan päin jo vuosikymmenet.

Kriisiviestintä rakentaa yhteishenkeä

Jari Seppälä

Ensi vuodeksi 53 kuntaa nostaa veroprosenttiaan ja kymmenissä kunnissa käydään yhteistoimintaneuvotteluja. Moni kuntajohtaja ja -päättäjä kaipaa nyt kriisiviestintää: mitä ja miten kertoa tilanteesta henkilöstölle, asukkaille, kumppaneille, valtiolle. Tehokkaasti viestien vaikeuksista voidaan edetä hyvillä mielin, ja henkilöstö on tässäkin voimavara.

Kuntasektori – merkityksellisen työn tyyssija vai työmotivaation hautausmaa?

Jaakko Sahimaa

Mikä tekee työstä mielekästä, merkityksellistä ja motivoivaa? Millaiset edellytykset kuntasektorilla on tarjota tekijöilleen merkityksellistä työtä? Entä mikä estää ihmisiä kokemasta omaa työtään merkitykselliseksi? Mikä on meidän jokaisen vastuu merkityksellisyyden luomisessa ympärillemme?
 

Jokainen meistä kai haluaa tehdä työtä, jonka kokee itse tärkeäksi ja tekemisen arvoiseksi. Toisaalta työ vain sen itsensä vuoksi harvoin on järkevää - työn olisi tärkeää tavalla tai toisella palvella myös muita ihmisiä ja yhteiskuntaa ympärillämme.

Miksi kunnan tai kaupungin pitäisi markkinoida?

Anu Männikkö

Tiedäthän tunteen, kun kaupassa valitsee suklaapatukkaa. Valikoimaa on paljon, toiset täysin mitäänsanomattomia, toisista olet kuullut, jotakin olet maistanut, tuota on kaveri suositellut jne. Pian valintalistallasi on 2-3 vaihtoehtoa, joista joku nousee suosikiksi ja pääsee ostoskärryysi. Kaupunkimarkkinoinnissa on kyse samasta asiasta. Päästä valintalistalle. 

Olen saanut viime aikoina osakseni ihmettelyä siitä, että Seinäjokihan markkinoi itseään niin kuin yritys. Tähän ei selvästikään ole totuttu. 

Kulttuurimuutoksia vai rakennemuutoksia?

Maarika Maury

Sotesoppaa on hämmennetty kovin pitkään ja kalliisti. Keskeinen haluttu muutos, suunnitelmat, koulutusohjelmat ja satojen miljoonien valmistelukustannukset vilisevät silmissä. Tilanteessa, jossa kukaan ei oikein tiedä toteutuuko muutos vai ei, on oltu jo vuosia. Odottelevan aika on ollut pitkä.

Kiva ei saisi korostua vaikuttavuuden kustannuksella

Pauli Forma

Digitaalisuus ratkaisee monia haasteita, joiden parissa työelämän kehittäminen on paininut vuosikymmenten ajan. Se antaa uusia mahdollisuuksia uudenlaisiin datoihin ja analyyseihin sekä toiminnan siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan. Hyvinvointiteknologia auttaa tekemään havaintoja esimerkiksi unesta, stressistä ja palautumisesta aivan uudella tarkkuudella. On hyvä, että tutkijat ja tutkimusprojektit tulevat uudella tavalla mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Digitaalinen työelämän kehittäminen on vasta alussa. Ydinasia on varmistaa, että digitaaliset ratkaisut tähtäävät vaikuttavuuteen ja että työelämän kehittämisellä on kansallisella tasolla toivottu suunta.