28.9.2021
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Mikkeli

Mentorointi kotihoidossa

Valmisteilla

Tarve ja tavoitteet
Vetovoimainen kotihoito - Tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeen tavoitteena on kotihoidossa työelämän laadun ja työn tuottavuuden parantuminen, tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen ja työhyvinvoinnin sekä alan veto- ja pitovoimaisuuden lisääntyminen. Hankkeen hallinnoija on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote ja osatoteuttajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) ja Etelä-Savon Koulutus Oy (ESEDU). Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2020-31.1.2022.

Päätavoitetta tukevat osatavoitteet keskittyvät ammatillisuuden vahvistamiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä asiakkaiden tarpeista lähtevien palveluprosessien kehittämiseen ja osallistavan tiedolla johtamisen kehittämiseen. Läpileikkaavina teemoina ovat viestinnän kehittäminen ja teknologian entistä parempi hyödyntäminen.

Hankkeen järjestämissä työntekijöiden työpajoissa käsiteltiin kotihoidon yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen tuomista arkeen käytännönläheisten vinkkien avulla. Näissä työpajoissa ja hankkeen aikana aikaisemmin tehdyissä kyselyissä työntekijät toivoivat rinnalla kulkijaa, mentoria. Mentorin toivotaan olevan uuden tai tarvittaessa jo pidempään työskennelleen työntekijän henkinen tuki ja turva. Mentori on yksi nimetty henkilö, johon työntekijä voi ottaa yhteyttä asiakasasioissa ja muissa mieltä askarruttavissa tilanteissa. ​Kotihoidon työntekijöiden näkemyksen mukaan mentorin tuki on tärkeää erityisesti työsuhteen alkuvaiheessa, mutta mentorisuhde voi jatkua myös perehdytysvaiheen jälkeen.​ Mentorointi ei ole perehdytystä eikä korvaa sitä.

Kotihoidon mentoroinnin tavoitteena on työntekijän tukeminen. Mentori aloittaa mentoroitavan kanssa työsuhteen alkaessa ollen läsnä ja lähellä. Mentori selvittää osaltaan uuden työntekijän osaamistasoa - esimerkiksi onko hän tehnyt kotihoidon työtä aiemmin ja pilkkoo perehdytettäviä asioita pienempiin osakokonaisuuksiin. ​Mentori varmistaa, että uudella työntekijällä on tiedossa tiimin eri vastuuosaajat ja kannustaa kysymään heiltä tarvittaessa.​ Mentori sosiaalistaa uutta työntekijää työyhteisöön ja työyhteisöä uuteen työntekijään.

Mentorin rooli on tärkeä ja myös hän voi oppia uutta. Mentorointi auttaa tunnistamaan ja arvostamaan omaa hiljaista tietämystä ja lisää samalla työn mielekkyyttä. Kotihoidossa on paljon arjen asioita, joita ei voida ilman käytännön kokemusta opettaa. Ohjatessaan mentori saa uusia näkökulmia ja uutta tietoa omaan työhönsä.

Mentorointi on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Se sovitaan määräajaksi ja siitä tehdään sopimus, jonka tavoitteena on vapaus, vastuu ja velvoite toimia yhdessä sovittujen päämäärien saavuttamiseksi Mentoroitavan tärkeimmät tavoitteet suunnitellaan sopimuksen alussa ja tarvittaessa niitä muokataan. Mentoriin voi aina ottaa yhteyttä myöhemminkin matalalla kynnyksellä.​
Ratkaisu
Kotihoidon mentorointimallia kehitettiin hankkeen järjestämissä työhyvinvoinnin ja ammatillisuuden vahvistamisen työpajoissa työntekijöiden ilmaistua toiveensa rinnalla kulkijasta. Hankkeen tekemä pohjatyö mentoroinnista käsiteltiin kotihoidon esihenkilöiden ja kotihoidon alueiden työntekijöiden kanssa tiimipalavereissa ja niissä pohdittiin kotihoidon arkeen sopivia mentoroinnin toimintamalleja ja käytäntöjä. Mentoroinnin on oltava luonteva osa kotihoidon kiireistä ja vaihtelevaa arkea tuoden toivotun hyödyn työyhteisöön ja ennen kaikkea mentorointisuhteeseen sitoutuneille.

Mentoroinnista tehdään kirjallinen sopimus ja mentorointisuhteen tukena on kotihoidon yhteinen mentoroinnin työkirja. Toimintamalli kehitettiin ja otetaan käyttöön hankkeen työntekijöiden avustuksella.
Tulokset
Mentoroinnin odotetaan tukevan ammatillisen tuen saamista ja mahdollistavan kokonaisvaltaisen ammatillisen kasvun kotihoidon muuttuvassa maailmassa. Mentorointi voi olla osa työntekijän ammatillisen itsetunnon ja osaamisen kehittymistä, jotka ovat todella merkittävässä roolissa entistä haastavammassa kotihoidon asiakastilanteessa.

Tärkeää on myös työyhteisöön ja ammattikuntaan sosiaalistuminen, jotta työssä jaksaisi ja töihin olisi mukava tulla. Mentorin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti mihin kannattaa pyrkiä ja mihin omat voimavarat riittävät. Uuden toimintamallin mahdollisesti mukanaan tuoma työhyvinvoinnin lisääntyminen ja ylläpitäminen parantaa asiakastyön laatua ja lisää samalla hankkeen tavoittelemaa kotihoidon työn pitovoimaa, lisäten ehkä samalla myös kotihoidon vetovoimaa.

Yhteyshenkilöt

Anne Partti
anne.partti@essote.fi
Hankekoordinaattori
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote

Maija Loponen
maija.loponen@essote.fi
Palvelupäällikkö
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote