Kotka laittoi kielimentorin päiväkotiin työhön – Omankielinen hoitaja on tärkeä opastaja monikielisen perheen lapselle suomalaisiin tapoihin

Korona-ajan valtion rahoituksella käynnistynyt hanke toi Ekamin opiskelijoita työsuhteeseen kaupungin varhaiskasvatukseen. Monikielisiä perheitä on kaupungissa paljon, omakielinen kommunikointi on erityisen kannustavaa.

Päiväkoti monikielisenä on mahdollisuus kielikylpyyn kaikille lapsille kuin myös kulttuurivaihtoon. Kotkan hanke mentoroinnissa on edistänyt juuri tätä. Vesa Vuorela

Issu Huovinen

Korona-aika on poikinut toimintamalleja, joita voitaisiin tulevaisuudessakin hyödyntää. Esimerkiksi Kotkan kaupungin varhaiskasvatus ja ammattioppilaitos Ekami rakensivat uuden yhteistyöhankkeen opetus- ja kulttuuriministeriön tuen turvin.

Ekamin lähihoitajaopiskelijoista kuusi sai tämän hankerahoituksen kautta työsuhteen varhaiskasvatukseen kielimentoreina eli kahta kieltä taitavina lastenhoitajina.

Erikoisavustus poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi oli 255 500 euroa. Sen saamiseen vaadittiin omarahoitusosuutta viisi prosenttia. Kielimentorointi oli yksi toimenpide, jota sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen rahoituksella toteutettiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos päättyy

Käytännössä normaalin työnhakumenettelyn kautta valitut opiskelijat työskentelivät varhaiskasvatuksessa muiden työntekijöiden joukossa. Erityistä näissä työntekijöissä oli se, että he olivat ainakin kaksikielisiä.

Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Pia Eskola kertoo, että idea kielimentoroinnista syntyi, kun varhaiskasvatuksesta tuli viesti kielierojen aiheuttamasta arkuudesta kommunikoinnissa. Kimmo Seppälä

Arkuutta poistettiin kielikylvyllä

Idea menettelyyn syntyi siitä, että koronatilanteen vuoksi havaittiin, että paluu varhaiskasvatukseen pidentyi monikielisissä perheissä.

– Kuulimme päiväkotien ja esiopetusten arjesta, että kaksi- tai monikielisten lasten perheet olivat viime keväänä hetkittäin arkoja palaamaan varhaiskasvatuksen piiriin. Pohdimmekin olisiko monikielisten perheiden vanhemmilla tilanteeseen apua, mikäli he kohtaisivat varhaiskasvatuksessa enemmän ammattihenkilöitä, jolla on itsellä kokemusta kahdesta tai useammasta kulttuurista ja kielestä, kertoo Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Pia Eskola.

Eskolan mukaan monikielisiä varhaiskasvatuksen ammattilaisia on Kotkan varhaiskasvatuksessa työntekijöinä vain muutamia. Kielivariaatioita on paljon.

Esimerkiksi Katariinan päiväkodin 103 lapsesta 30 prosenttia on perheistä, joissa molemmat vanhemmat puhuvat muuta kieltä kuin Suomea. Kun käsitteen laajentaa niin, että lukee mukaan perheet, joissa ainakin toinen vanhemmista on muu kuin suomenkielinen päiväkodin lapsista 40 prosenttia kuuluu tähän joukkoon.

– Varsinaiset maahanmuuttajataustaiset perheet ovat erittäin kiitollisia ylipäätään siitä, että heidän lapsensa pääsee päivähoidon palvelun piiriin. Ja se, että kielimentori on tuonut läsnäolollaan kielen painotuksen, on hyvin merkittävää päiväkodin johtaja,Irene Sipari-Vilhunensanoo.

Katariinan päiväkohdin johtaja Irene Sipari-Vilhunen sanoo, että työntekijän monikielisyys tuo työyhteisöön myös uuden kulttuurin erilaisilla toimintatavoilla. Kimmo Seppälä

Normaalimitoitukseen lisäkäsiä

Katariinan päiväkodissa monikielisyys on aiemmin otettu haltuun eri keinoin. Aiemminkin lähihoitaja opiskelijoiden harjoitteluissa on ollut kaksikielisiä opiskelijoita.

– Mutta rekrytointivaiheessa kaksikielisiä on ollut huomattavasti vähemmän, voisiko olla, että lähihoitajat hakeutuvat enemmän vanhustyöhön. Ehkä omaa kielitaitoa vähätellään. Lasta hoitavahan joutuu ajoittain keskustelemaan lasten vanhemman kanssa vaikeistakin asioita, Sipari-Vilhunen sanoo.

Hän mieluusti näkisi monikieliset työntekijät hakemassa työtä päiväkodissa.

– Työntekijän monikielisyys tuo tietysti kielen, mutta myös kokonaisen toisen kulttuurin, mikä rikastuttaa työyhteisöä.

– Meillä opiskelija, kielimentori on vahvistanut ryhmää aikuisen työntekijän työparina. Esimerkiksi pienten lasten ryhmässä normaalimitoitus on yksi varhaiskasvattaja per neljä lasta. Nyt aikuisia oli kaksi ja aikaa yksilöllisesti lukea vaikka kirjaa, ja opetella sanoja oli laajempi.

Korona lisäsi hankkeita

Pia Eskola ja Irene Sipari-Vilhunen kielimentorointi on monikieliselle lapselle ja hän perheelleen tasavertaistavaa tukea muita lapsia sekä yhteiskuntaan kasvamista varten.

Varhaiskasvatuksessa luodaan oppimisen kielitaitoa.

– Tasavertaisuuden periaatteella tulemme hakemaan tänä vuonnakin avustusta Kotkaan. Viime vuosi oli poikkeusolojen vuoksi hankkeiden suhteen vilkas. Meillä oli meneillään kahdeksan eri hanketta varhaiskasvatuksessa, yleensä hankkeita on kolmesta neljään, kehittämissuunnittelija Pia Eskola.

Myöskään tämän tyylistä toimintaa ei ole ennen Ekamin kanssa ollut.

Kommunikoinnissa lisäksi erilaisten kulttuureiden tuntemus on myös vahvuus,

Milko Niemi

– Aiemmin yhteistyö on ollut pitkälle meidän kaupungin henkilökunnan osaamisen päivittämistä, Eskola sanoo.

Milko Niemi sanoo, että mentorointi vahvistaa kaksikielisen opiskelijan ammatti-identiteettiä. Kimmo Seppälä

Valituille ala on jo tuttu

Ekamin vastuuopettaja, lehtori Milko Niemen mukaan hanke mahdollisti siinä mukana olleille opiskelijoille havaita, kuinka oma kahden kulttuurin ja kielen olemassa olo muuttuu henkilökohtaiseksi vahvuudeksi työyhteisössä.

– Kommunikoinnissa lisäksi erilaisten kulttuureiden tuntemus on myös vahvuus, Niemi muistuttaa.

Opiskelijoiden kannalta tässä hankkeessa oli vahvuutena se, että heillä oli jo alansa perusopinnot takana eli osaamisala oli tuttu.

– Rakenne tuli myös opiskelijan kanssa toimivaksi siten, että viikoittainen kielimentorina olemisen työaika oli 30 tuntia. Siten jäi viikoittain aikaa myös opintotehtäviin, mitä alan opiskelijoilla tuossa tilanteessa kuitenkin aina on ainakin kymmenen tuntia viikossa. Teoriaopinnoista ja kielimentorina työskentelystä laadittiin opiskelijoille yksilölliset suunnitelmat.

Työyhteisö monipuolistuu

Niemi korostaa, että tässä hankkeessa sana osallisuus saa ammatillisen merkityksen.

– Opiskelija on osa työyhteisöä, hänen tapaamansa perheet ovat kielestään ja kulttuuristaan huolimatta enemmän osallisia, kohtaamiset ovat luonteva osa lapsen arkea, Milko Niemi sanoo.

Niin Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Pia Eskola, päiväkodin johtaja Irene Sipari-Vilhunen kuin Ekamin vastuuopettaja Milko Niemi näkevät kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tukevat työmenetelmät tärkeiksi laajemmassakin kuvassa perheiden tasavertaistamisessa.

Evgenia Kryukova on valmistumassa. Kielimentorina toimiminen katkeaa, mutta kokemus työstä on ollut kannustava. Kimmo Seppälä

Omien lasten jälkeen opiskelemaan

Venäjällä syntynyt ja kasvanutEvgenia Kryukova, 34, sai lähihoitajaopintojensa ensimmäisten päiväkotikontaktien aikana käyttönimen Eve. Kryukova on kielimentorina Hovinpuiston päiväkodissa Karhulassa.

– Tottahan se oli lapsille helpompi sanoa ja muistaa kuin Evgenia, nainen naurahtaa.

12 vuotta Suomessa asunut Evgenia on ollut vuodet kotona, sillä perheeseen on syntynyt kaksi lasta. Lähihoitajaopinnoissa päiväkotityö oli luontaisia valinta.

– Kielimentorointi on juuri sopiva tehtävä minulle. Opetan venäjänkielisellä lapsille, mitä sanat päiväkodissa tarkoittavat ja miten ohjeiden mukaisesti pitää toimia.

Mentorointi on myös kulttuurivaihtoa

Vanhemmille Kryukova tulkkaa päiväkodin tiedotteita.

– Autan muutoinkin ymmärtämään suomalaisia toimintatapoja. Ja tietysti autan vanhempia kommunikoimaan varhaiskasvatuksen opettajien kanssa, mikäli he tarvitsevat tällaista apua, opiskelija kertoo.

Mentorihankkeen työsuhdeaika on loppumassa. Kryukova on jo tehnyt, ja toivoo myös jatkossa tekevänsä päiväkotiin sijaisuuksia.

– Kun sitten lopullisesti valmistun, katsotaan mihin asetun.

Kielellisen avun toista puolta on ollut se, että hän on päiväkodissa kertonut venäläisistä tavoista ja juhlista.

– Meillä Venäjällä on paljon juhlia, viimeisin niistä isosti huomioitu Naisten päivä. Kerroin tuosta juhlasta päiväkodilla ja askartelimme Naisten päivän juhlakortteja, Evgenia Kryukova kertoo.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka