24.9.2021
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus toimialan tulosalueilla useissa kohdeyksiköissä , Lahti

Työhyvinvoinnin edistäminen työssä hoitajien ergonomiaosaamista vahvistaen

Käynnissä

Tarve ja tavoitteet
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla nähtiin selkeä tarve vahvistaa hoitohenkilökunnan ergonomiaosaamista. Toimialalle oli koulutettu jo aikaisemmin paljon ergonomia- ja kinestetiikka-osaajia, mutta osaamisen jakamisessa oli ollut erilaisia vaikeuksia. Perinteisen kouluttamisen sijasta toimialan johtoryhmä teki keväällä 2020 päätöksen ergonomiavalmentajan palkkaamisesta. Ergonomiavalmentajan tehtävänä oli ohjata hoitohenkilökunnalle ergonomisesti turvallisia työkäytänteitä aidossa työympäristössä. Ergonomiavalmentajan työpanoksen sovittiin kohdentuvan Geriatrisen osaamiskeskuksen, Ikääntyneiden Asumispalvelujen ja Kotiin Vietävät Palvelut -tulosalueilla työskenteleville hoitajille.

Tavoitteena oli luoda vuoden 2021 aikana toimintamalli, jolla mahdollistetaan ergonomisen osaamisen käyttö Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä, Ikäkunnon toimialalla käytännön työssä.
Ratkaisu
Ergonomiaosaamisen vahvistaminen päätettiin toteuttaa hankkeena ja vuoden 2020 syksyllä hankkeelle perustettiin pieni moniammatillinen projektiryhmä. Tähän projektiryhmään kuuluvat ergonomiavalmentajan lisäksi yhtymän työhyvinvointikoordinaattori ja Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan työsuojeluvaltuutetut.
Ergonomiahanketta varten nimettiin ohjausryhmä, jossa toimivat tulosalueiden palvelupäälliköt ja yhtymän työhyvinvointipäällikkö. Lisäksi asiantuntemusta erilaisiin tilanteisiin saadaan tarvittaessa potilasturvallisuuskoordinaattorilta ja työterveyshuollon työfysioterapeutilta. Tärkeimpänä yhteistyötahona toimivat moniammatilliset työyhteisöt, johon ergonomiahanketta kohdennetaan.

Ergonomiahanketta pilotoitiin sairaalapalveluissa kolmella osastolla vuoden 2020 lopulla ja kokemukset olivat rohkaisevia; hoitajat kokivat ryhtiliikkeen tapahtuneen hyvän työergonomian toteutumisen osalta ja apuvälineiden käytön lisääntyneen potilastyössä. Vuoden 2021 alusta hanketta kohdennettiin neljään isoon palvelukeskukseen, jossa hoitohenkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus saada ergonomiaohjausta sekä asukastilanteissa että erikseen järjestetyissä ergonomiaharjoituksissa. Näissä harjoituksissa harjoiteltiin hoitajien esiin nostamia arjen case-tilanteita.

Asumispalveluiden lähiesimiehet antoivat hyvää palautetta kokeilemalla oppimisen menetelmistä ja kertoivat myös, että hoitajien välinen yhteinen keskustelu lisääntyi hankkeen aikana ja asukkaiden toimintakykyä pohdittiin enemmän yhdessä; mietittiin turvallisia ratkaisuja asiakkaiden avustamiseen ja siirtämiseen liittyen. Työhyvinvointikoordinaattori ja potilasturvallisuuskoordinaattori jalkautuivat hoitajien arkeen ergonomiavalmentajan kanssa.
Näiden yhdessä toteutettujen päivien antina oli yhteistyössä toteutuvat paneutuminen hoitajien esille nostamiin asukastilanteisiin: hoitajat kertoivat erilaisista työn kuormitustekijöistä, sekä asukasturvallisuutta tai/ja työturvallisuutta vaarantavia tekijöistä. Asiantuntijat etsivät ratkaisuja tilanteisiin yhdessä hoitajien kanssa.

Ergonomiahanketta kohdennetaan parhaillaan kotihoidossa työskenteleville hoitajille. Yhtymässä on 20 kotihoitoaluetta ja ergonomiavalmentaja työskentelee viikon kerrallaan yhdellä kotihoitoalueella.
Viikon aikana ergonomiavalmentaja osallistuu asiakaskäynneille hoitajan kanssa ja paneutuu huomioimaan hoitajan kokemuksia asiakastilanteisiin liittyvistä kuormitustekijöistä. Useimmassa tilanteessa kyseessä on fyysiset kuormitustekijät, jotka ovat yhteisesti koettuja työyhteisössä.

Ergonomiavalmentaja etsii kuormitusta vähentäviä ratkaisuja yhdessä hoitajan ja asiakkaan kanssa. Kuormitukseen saadaan kevennystä esimerkiksi erilaisilla asiakkaan voimavaroja aktivoivilla menetelmillä, kokeilemalla vähemmän kuormitusta aiheuttavien työmallien käyttöä, hyödyntämällä työvälineitä asiakkaan avustamisessa ja siirtämisessä tai huomioimalla työympäristön muokkauksen mahdollisuudet toki aina asiakkaan luvalla. Ratkaisuksi voi riittää myös työn tauottaminen; esimerkiksi pitkäkestoisten hankalassa asennossa tapahtuvia työvaiheita jaksotetaan ja välillä lepuutetaan kehoa sopivalla tavalla. Kotihoidossa hoitajat työskentelevät usein yksin ja palaute omasta työstä voi jäädä vähäiseksi. Tämän vuoksi ergonomiavalmentaja kokee tärkeäksi huomioida aina myös hoitajan onnistuneita ratkaisuja sanoittamalla ääneen hoitajan toimintaa nostaen esille niitä tekijöitä, joista hyvä asiakaskokemus syntyy.

Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat tarvittaessa myös työsuojeluhenkilöt ja työterveyshuollon asiantuntijat.

Keskeisiä ergonomista osaamista vahvistavia toimintakäytänteitä ovat tässä vaiheessa ainakin: ergonomiavalmennus aidossa työympäristössä, erilaiset teematunnit, joissa tuodaan esille ergonomian kokonaisuutta ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tekijöitä ja näissä tilaisuuksissa mahdollistetaan henkilöstölle yhteistä keskustelua työstä, kuormitustekijöistä, ja voimavaroja varoja vahvistavista keinoista. Tärkeänä toimintakäytäntönä toimivat myös pienryhmissä toteutetut ergonomiaharjoitukset, joissa harjoitellaan asiakkaan ergonomista avustamista ja siirtämistä, sekä erilaisten apuvälineiden käyttöä. Työyhteisöjä autetaan hallitsemaan erilaisia kuormitustekijöitä moniammatillisesti toteutettujen asiakaskäyntien avulla, joissa paneudutaan työturvallisuuden ja asiakasturvallisuuden edistämiseen.

Ergonomiahanke ei saa ulkopuolista rahoitusta. Kustannuksia syntyy ergonomiavalmentajan palkkauksesta ja matkakuluista.
Tulokset
Vuoden 2021 aikana on ergonomiaosaamisen kokonaisuutta nostettu esille erilaisissa työryhmissä ja työyhteisöissä. Aidossa toimintaympäristössä tapahtuva ohjaus ja ergonomiaharjoitukset ovat sitouttaneet hoitajia toimimaan kuormitusta vähentävien työmallien mukaisesti ja hyödyntämään apuvälineitä.

Työn suunnitteluun ja parityöskentelyyn on kiinnitetty enemmän huomiota: Hoitajat etsivät yhdessä turvallisia ja hyvää työergonomiaa tukevia ratkaisuja siirtotilanteiden toteuttamiseen.
Työpajat ja teematunnit ovat lisänneet ymmärrystä jokaisen henkilökohtaisesta vastuusta huolehtia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Tunteiden huomiointia ja tunteiden tasaamista on harjoiteltu eri yhteyksissä toistuvasti ja tällä harjoittelulla on nähty olevan työväkivaltatilanteiden hallintaa edistävä vaikutusta, koska tilanteisiin ei mennä ns. tunne edellä.

Hankkeessa on järjestetty yhteisen keskustelun ”areenoita”, joissa on käyty läpi vuorovaikutuksen merkitystä asiakastilanteiden onnistumiselle: yksikön omasta käytännöstä nostetut esimerkit ovat toimineet hoitajien ymmärrystä lisäävinä ja sitoutumista edistävinä tekijöinä.

Ergonomiaharjoituksissa hoitajien apuvälineosaamien on vahvistunut. Hoitajat ovat saaneet mahdollisuuden opetella työmalleja, joilla on kuormitusta vähentävä vaikutus. Harjoitustilanteet ovat mahdollistaneet hoitajille käytännön vinkkien jakamisen ja uusia oppeja onkin ryhdytty siirtämään oikeisiin työtilanteisiin. Haipro-ilmoitusten perusteella asiakkaan lattialta ylös avustamiseen käytetään nostolaitetta huomattavasti useammin kuin aikaisemmin, etenkin niissä yksiköissä, joihin ergonomiahanketta on kohdennettu.

Ergonomiaharjoituksissa on ollut innostunut ilmapiiri, mikä on lisännyt oivallusten syntymistä. Harjoituksissa on käynyt tähän mennessä yhteensä 120 hoitajaa ja 8 esimiestä.

Ergonomiavastaavat ovat saaneet ponnekkuutta omaan työnkuvaansa ergonomiahankkeen myötä.
Varastoissa seisomassa olleiden apuvälineet otettu aktiiviseen käyttöön. Apuvälineiden lisäys on osaltaan myös sujuvoittanut työtä.

Apuvälinetarpeet kartoitettu ja ylimääräiset/ tarpeettomat apuvälineet jaettu useampaan palvelutaloon ja osa siirretty Apuvälinekeskukseen edelleen lainattaviksi.

Työturvallisuutta on edistetty tunnistamalla asiakastyössä olevia riskitilanteita ja suunniteltu yhdessä kehittämistoimenpiteitä.

Olemme perustaneet myös Ergonomiaverkoston, joka kokoaa yhteen ergonomia- ja kinestetiikka-koulutettuja hoitajia, esimiehiä ja kaikkia aiheesta kiinnostuneita.

Ergonomiaosaamisen vahvistamiselle nähdään edelleen olevan selkeää tarvetta. Työn arjessa tapahtuvan valmennustyyppisen ohjaus nähdään toimivana toimintakäytäntönä.
Liitteet

Työhyvinvoinnin edistäminen työpäivän aikana.pptx

Yhteyshenkilöt

Sirpa Silventoinen
sirpa.silventoinen@phhyky.fi
ergonomiavalmentaja
Päijät-Sote