19.5.2017
Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, Kuopio

EROS - ergonomiaosaaminen osaksi työtä

Valmis

Tarve ja tavoitteet
Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä, ISLABssa käynnistettiin vuonna 2012 työkykyä ylläpitävänä toimintana ergonomiaosaamiseen tähtäävä ergonomiainterventio, joka tunnetaan paremmin nimellä EROS. Projektin käynnistämisen taustalla oli ISLAB:n sairauspoissaolotilastot sekä halu kehittää työntekijöiden työhyvinvointia. EROS -projektin tavoitteena oli tuoda ergonomia osaksi ammatillista osaamista ja näkyväksi osaksi työn tekemisen tapoja.
Ratkaisu
EROS-projektia vetämään perustettiin ISLABiin määräaikainen työhyvinvointikoordinaattorin toimi. Projektin toimijoina olivat paikalliset EROS-ryhmät, joihin kuului työhyvinvointikoordinaattorin lisäksi työfysioterapeutti ja henkilökunnan edustajia.

Projektin alussa henkilöstölle lähetettyjen kyselyiden avulla kartoitettiin ergonomiakäyttäytymistä ja -osaamista sekä tarpeita ergonomian parantamiseen. Suurimmat parannustarpeet kohdistuivat ergonomiaosaamiseen ja ergonomisten työasentojen löytämiseen sekä kalusteiden säädettävyyteen ja toimivuuteen. Näytteenoton ergonomian kehittäminen nousi painopistealueeksi.

Vuosien 2013 ja 2014 aikana EROS -ryhmät tekivät toimipaikkoihin yli 50 ergonomiakäyntiä, joiden yhteydessä tarkasteltiin työpisteiden toimivuutta ergonomian näkökulmasta, annettiin ohjausta ja neuvontaa sekä tehtiin konkreettisia muutoksia, mikäli se oli mahdollista. Käynneillä kirjattujen suositusten perusteella tehtiin kalustehankintoja ergonomian parantamiseksi.

Yhtenä EROS- ryhmän tehtävänä oli myös osallistua KYS Puijon sairaalan uuden näytteenottotilan suunnitteluun sekä valita ergonomisesti hyvät näytteenottokalusteet ns. kalustepankkiin, josta jatkossa kalustevalinnat tehdään. Ergonomiakäyntien yhteydessä todettu tarve pienikokoiselle näytteenottotuolille, joka kokonsa ja toimintojensa puolesta soveltuisi nykyisiä kalusteita paremmin pieniin, ahtaisiin tiloihin, käynnisti uuden näytteenottotuolin suunnitteluprojektin.

Ergonomiaa pyrittiin tuomaan näkyväksi osaksi käytännön toimintaa eri tavoin. EROS- ryhmät tuottivat erilaisia videoita, huoneentauluja ja julisteita opastamaan ja muistuttamaan ergonomisista työskentelyasennoista sekä palautumisesta työn lomassa tehtävien venyttelyiden ja mikrotaukojen avulla.

Ergonomiaan ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta järjestettiin sekä sisäisenä että ulkopuolisena koulutuksena: koko henkilökunnalle suunnattuja luentoja, vastuuhoitajien ergonomiakoulutusta, työmotivaatioluentoja, potilaan siirtymisen avustamiseen liittyvää koulutusta jne. Lisäksi kaikki EROS -ryhmien jäsenet suorittivat Työhyvinvointikortti-koulutuksen yhdessä osastonhoitajien kanssa.

ISLAB:n ja Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston välisenä yhteistyönä perustettiin ISLAB:n oma Ergonetti -ryhmä, joka on Suomessa laatuaan toinen yrityksen oma opintoryhmä. Mukana on 11 opiskelijaa, jotka suorittivat Ergonetti -opintokokonaisuuden, ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnot, 25 op.
Tulokset
Lokakuussa 2014 tehdyn seurantakyselyn perusteella projektilla on ollut vaikutusta asenteisiin, osaamiseen ja työasentoihin. Ergonomisten muutosten ja hankintojen myötä on työn haitallista kuormitusta pystytty poistamaan tai vähentämään. Toimenpiteitä on kohdistettu työhön, yksilöön ja yhteisöön.

Työn ergonomisia olosuhteita parannettiin (kalustehankinnat, työpisteen järjestelyt) sekä ohjattiin työntekijöitä ergonomiseen työskentelytapaan. Projektin myötä myös lievästi oireilevien työntekijöiden työergonomiaan kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota yksilöllisillä ergonomiakäynneillä.

Projektin toiminnan aikana sairauspoissaolot vähentyivät noin 2 %, mikä on merkittävä tulos myös taloudellisesti tarkasteltuna. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja poissaoloihin vaikuttavat myös tekijät, joihin ergonomiainterventiolla ei pystytä vaikuttamaan, joten suoraa syy-seuraus-suhdetta sairauspoissaoloihin on lähes mahdoton osoittaa, etenkin näin lyhyellä seurantajaksolla. Toivon mukaan ennaltaehkäisevä vaikutus näkyy tulevaisuudessa siten, että esim. erilaisia käsi- tai selkävaivoja ilmaantuu aiempaa vähemmän.

EROS -projektissa mukana olleiden konkreettinen ylpeydenaihe, kaiken muun lisäksi, on Ergotekniikka Oy:n ja heidän yhteistyökumppaninsa Scoren kanssa yhteistyössä suunniteltu ISLA -näytteenottotuoli. Tuolin suunnittelutyö käynnistyi syksyllä 2013 kartoittamalla näytteenottajien toiveita tuolin ominaisuuksista. Vuosi tarpeen tunnistamisen jälkeen saatiin sarjatuotantoon täysin uusi tuote, joka perustuu kokonaan käyttäjien tunnistamaan tarpeeseen ja heidän antamaansa palautteeseen.

Ratkaistaessa helppokäyttöisyyden ja tilansäästön ongelmaa työergonomian avulla päädyttiin myös täysin uudenlaiseen näytteenottokäsitukeen, joka käyttäjälähtöisen suunnittelunsa ansiosta on alan edelläkävijä. Pieni käsituki mahdollistaa näytteenotossa työntekijän pääsyn lähelle asiakasta, mikä vähentää selän etukumaraa asentoa. Tuoli on herättänyt laajaa kiinnostusta paitsi kotimaassa, myös muualla Euroopassa. Tuolin on vajaan puolen vuoden aikana ottanut omakseen kolme Suomen suurimpiin lukeutuvaa laboratorioliikelaitosta ja kaksi kolmesta suurimmasta yksityisestä terveyspalveluiden tuottajasta. Lisäksi vietiin eteenpäin ajatusta uudenlaisesta näytteenottokärryn mukana kulkevasta osastonäytteenottojakkarasta, jonka prototyyppi saatiin testattavaksi marraskuussa 2014 ja on nykyään tuotannossa ja käytössä.

Laboratoriotyö ei ole sinällään fyysisesti raskasta, mutta työlle ominaiset runsaat toistot ja etenkin yläraajoja ja selkää kuormittavat työasennot asettavat haasteita työolojen ja ergonomian parantamiselle. Ergonomisille toimenpiteille oli perusteltu tarve työntekijöiden omien tuntemusten sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden pohjalta. EROS-projektissa työntekijät saivat osallistua työn ja työtilojen suunnitteluun, mikä näkyi lisääntyneenä motivaationa ja sitoutuneisuutena työtä kohtaan.

Tavoitteemme ERGONOMINEN OMATUNTO on selkeästi muodostumassa ja tavoite ergonomiaosaamisesta osana ammatillista osaamista ja päivittäistä työntekoa on jo jossain määrin saavutettu. Tulevaisuuden haasteeksi jää saavutetun kehityksen ylläpitäminen ja edelleen käytäntöön vieminen.

Yhteyshenkilöt


etunimi.sukunimi(ät)islab.fi


Jaana Lyhykäinen
jaana.lyhykainen(ät)islab.fi
Henkilöstöpäällikkö, Työsuojelupäällikkö
Itä-Suomen laboratoriokeskuksen kuntayhtymä, ISLAB

Jaana Savolainen
jaana.savolainen(ät)islab.fi
Bioanalyytikko, Työsuojeluvaltuutettu
Itä-Suomen laboratoriokeskuksen kuntayhtymä, ISLAB
Jaa Twitterissä Jaa Facebookissa Jaa LinkedInissä Tulosta