6.4.2021
Kotkan kaupunki, teknisten palveluiden vastuualue, Kotka

Turvapuisto Kuuri, Kyberturvapuisto ja Kaakkois-Suomen Turvapuisto

Käytössä

Tarve ja tavoitteet
Globaali "tekniikan sulautuminen kaikkeen" -megatrendi vaikuttaa digitalisoitumiskehitykseen. Koronakriisi etätyövelvoitteineen on merkittävästi nopeuttanut tätä kehitystä. Ajan ilmiöt alleviivaavat fyysisen ja digitaalisen ympäristön toisiinsa kietoutumista, joka tapahtuu tavalla, jossa yksilön taidot, suojautumisen osaaminen, keskinäinen luottamus, yhteisen turvallisuuskulttuurin tarve ja erityisesti palautumiskyky korostuvat.

Suomen kyberturvallisuusstrategia tiivistyy rajoittamattoman kybertoimintaympäristön kyberuhkien hallintaan, osaamista ja yhteistä suorituskykyä kehittäviin konkreettisiin kyberhygienisiin toimiin. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on yhteisten toimien kannalta kansallinen innovaatio. Innovatiiviseksi mallin tekee se, että siinä jokainen meistä on turvallisuustoimija. Käytännössä kokonaisturvallisuus kokoaa viranomaiset, yritykset, yhdistykset kuin yksilötkin yhdistelmäorganisaatioksi, jolla on erilaisia toimintaketjuja. Näitä voidaan kuvata prosesseina, joilla on turvallisuuden hallinnan suhteen yksilöiden osaamiseroista johtuvia vaihtelevia kypsyystasoja.

Kun paikallisen ja alueellisen yhteisön arvoketjujen toimivuutta turvataan yhdessä, erilaisiin yhdistelmäuhkiin varautuen, voidaan puhua varautumisprosessista. Onnistuminen varautumisprosessiin liittyvässä jatkuvassa turvallisuus- ja valmiussuunnittelussa ilmentää yhteistä suorituskykyä.

Idea paikallista yhteisön turvallisuuskulttuuria kehittävästä toiminnasta ja skaalautuvasta alueellisesta toimintakonseptista on jatkumo ja synteesi. Jatkumo siinä, että yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on ollut vuosia kansallinen strateginen tehtävä. Synteesi siinä, että paikallisen turvallisuussuunnittelun perusyksikkö on kunta, jolla on yhtäältä lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita, mutta toisaalta myös kuntastrategiset tavoitteet.

Koska paikallisia ja alueellisia voimavaroja on rajallisesti, kaikkea ei voida tehdä yhtä aikaa. Tarvitaan priorisointia. Tarvitaan koordinaatiota ja tarvitaan paikkoja, joissa harjoitella ja mitata harjoitteita. Näin tehden kokemusten ja odotusten välistä eroa voidaan yksilötasolla tunnistaa ja samalla kestävän kehityksen suuntaan halutulla tavalla vaikuttaa.

Kehittämisessä on edetty siten, että operatiivisesta, työturvallisuutta kehittävästä turvapuistosta on noustu strategiselle tasolle, mitä valtakunnasta puuttuu ja miten paikallisia ja alueellisia vahvuuksia tulisi korostaa kestävän kilpailuedun pysyttämiseksi. Konkreettiset alun toimijat ovat laajapohjainen ohjausryhmä ja ketterä työryhmä. Pienessä työryhmässä on hyvä olla valmistelu- ja päätösvaltaa ohjata toimintaa ja kehitystä kaupunkistrategian ja vision mukaisesti.

- Suomen strategisen johtamisen seuran 2018 palkitsemassa Kotkan kaupunkistrategia 2018-2025:n valinnoissa korostuvat Yhteinen Kotka, Oppiva ja yrittävä Kotka, Upean elinympäristön Kotka, eKotka sekä Kestävä talous. Kaupungin visiona on olla väylä uusiin mahdollisuuksiin.

Kehittämisen kohteena ovat olleet kunnan hallinto- ja toimintasäännöt, kunnan teknisen toimen organisaation rakenne, palveluprosessit ja toimintayksiköiden määrä sekä muutosjohtamisen toimintaedellytykset. Käytännössä niitä, miten turvallisuusjohtaminen integroidaan osaksi päivittäistä toimintaa. Turvallisuus kun luodaan uudelleen joka päivä. Tältä osin toimintamalli on käytössä.

Keskeinen operatiivinen menestystekijä on toiminnan tarkoituksen strateginen kuvaaminen ja sääntötasolle vienti. Näin tehden vaikutetaan henkilöstön tehtävänkuviin ja aina tehtävänvaativuuksien muutostarpeeseen asti. Nämä ovat asioita, joista lautakunnissa ja valtuustoissa yhdessä päätetään.

Koska kuntakonserniyksiköiden toiminta, ilmasto tai kestävä kehitys eivät ole asioita, jotka rajoittuvat kuntarajoihin, toiminnassa tuli olla lähtökohtaista skaalautuvuutta. Kaakkois-Suomen Turvapuisto -toimintakonseptilla tavoitetaan maakuntarajat ylittävän kunnan osakkuusyhtiön, kuntayhtymän ja tärkeän tutkimuskeskuksen toimintaedellytysten parantamista kunnan rajoja laajemmalla alueella. Tältä osin toiminnan tasot ovat valmisteilla, käynnissä ja käytössä.
Ratkaisu
Kehittämiseen on osallistunut yli 20 muuta organisaatiota. Tärkeimmät kunnan osalta kehittämiseen osallistuneet tahot ovat valtuusto, kaupunginhallitus ja kaupunkirakennelautakunta. Valtuuston yksimielisellä päätöksellä on kauas kantava voima. Merkittävä, yli 900 000 euron turvallisuusinvestointipäätös on osaltaan luomassa Kotkan Kantasatamaan entisestä sataman varastorakennuksesta Turvapuisto Kuurin.

Toimitiloihin ja kiinteistöihin perustuvalla toimintaympäristöllä kumuloidaan osaamista ydinosaamiseksi tutkimustoiminnan, kehityshankkeiden, koulutusjaksojen, mittausten, simulaatioiden, turvaharjoitusten avulla. Toimintamalli toimii siten kiinteistökehittämisen välineenä, omaisuuserien hukkaa vähentäen. Esimerkiksi entisestä jätevesialtaasta tuotettiin Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö, jota on yritetty saada syntymään Suomeen viimeiset 15 vuotta.

Mitattavuus on ollut valitettavan puutteellista myös valmiusharjoituksissa. Varautumisessa tulee siirtyä laatu- ja prosessijohtamista hyödyntäviin menetelmiin. Tarpeetonta prosessointia tulee toki välttää. Hukkaa tulee tunnistaa, jotta kestävä kehitys konkretisoituu hukkaa vähentämällä. Tätä konkretiaa tutkittiin Kotkan kaupungissa SITRAn 100%:sti rahoittamalla kesätöitä kiertotaloudesta -hankkeella kesällä 2020. Digitaaliseen inventointiin perustuvalla menetelmällä tunnistettiin kiertotalouspotentiaalia. Varautumisprosessin mittariston toimintatutkimuksellisesta kehittämisestä on julkaistu teknisen johtajan kirjoittama tutkimusartikkeli Acta Logistica tieteellisessä julkaisussa 30.9.2020.

Toimintatutkimus on ollut kunnan teknisen toimen kehittämisessä laadullista tutkimusmetodiikkaa hyödyntävä toimintastrategia. Toimintatutkimuksella pyritään kehittämään kohteena olevaa organisaatiota sen toimintatapoihin vaikuttamisen kautta. Kun toimintatutkija ja tekninen johtaja ovat sama henkilö, tapahtuu muutosjohtaminen päätöksentekovalmistelun kautta kuntapäättäjien päätösten toimeenpanon mukaisesti. Siten kehittämiseen osallistuu jatkuvasti yhä laajempi joukko ihmisiä ja organisaatioita.

Skaalautuvaa yhteistoimintamallia, kunnan ja kuntien toimitiloissa tapahtuvaa kumuloituvaa osaamista kehittävää toimintaa yhteen sovitetaan kyberturvapuistolla. Kyberturvapuiston ensimmäinen hanke, virtuaalinen satamalogistiikan turvapuisto, sai Kymenlaakson liitolta yli 0,5 MEUR kehitysrahoituksen. Hanke tuottaa simulaatioympäristön satama- ja teollisuusalueiden muodostaman yhteisen työssäkäyntialueen turvallisuuden edistämiseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kotkan ja Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami sekä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ovat keskeiset kumppanit tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita koordinoivassa asiakaslähtöisessä toiminnassa. Merikotkan koordinoimana Kotkan kaupungin vastuualueyksiköitä, turvallisuusjohtoa ja riskienhallintaa on osallistunut Suomen Akatemian 100% rahoittamaan, Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen toteuttamaan WISE-tutkimushankkeeseen. Tutkimustuloksia sovelletaan toimintakonseptilla yhteisön kilpailukyvyn kehittämiseksi, paikallisten ja alueellisten arvoketjujen turvaamiseen.
Tulokset
Valmiusharjoittelussa tapahtuvaa mittaamista on 2019 pidetty poikkeuksellisena ansiona (ES-AVI:n ylijohtaja Merja Ekqvist, Uudenmaan alueen 26 kuntaa, YLE, HUS). Vuoden 2020 yhdyskuntateknisten palveluiden FCG Oy:n toteuttaman asiakastyytyväisyyskyselyn tutkimustulokset 17/25 mittarin osalta ovat Kotkan kaupungin koko 2008-2020 mittausjakson parhaat. Kaikissa mittareissa oli edellisvuoteen nähden myönteinen kehityssuunta. Organisaatiorakenteen muuttamisen myötä yli 350 henkilöä käsittävän kunnan teknisen toimen organisaation suorituskykyä voidaan parantaa prosessijohtamisen työkaluin. Kokonaisuus etenee ja kehittämistyötä jatketaan.

Yhteyshenkilöt

Vesa-Jukka Vornanen
vesa-jukka.vornanen@kotka.fi
Tekninen johtaja
Kotkan kaupunki, teknisten palveluiden vastuualue

Anni Lippo
anni.lippo@xamk.fi
Projektipäällikkö, digitaalinen talous
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk