Kuntekon päätösseminaarissa juhlittiin oivaltavia hankkeita

"Lapinjärven kunnanjohtaja näkyy tietokoneen näytöllä. Tekniikasta vastaava mies seuraa näytön tapahtumia. Anna-Mari Jaanu taka-alalla.""

Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka osallistui palkintojenjakoon Teamsin kautta. Kunnassa on tavoitteena kouluttaa kaikki työntekijät ihmislähtöisen kunnan agenteiksi eli ihku-agenteiksi. Agentin tehtävänä kuunnella kuntalaisten, asiakkaiden tai työkavereiden kehittämisideat ja viedä ne eteenpäin.
 

 

Kunta-alan kehittämistekoja palkittiin näin koronan aikaan virtuaalisessa loppuseminaarissa keskiviikkona, 25. marraskuuta. Samalla juhlittiin kuusivuotiaan Kunteko-ohjelman päätöstä. 

— Onneksi valtakunnallinen kehittäminen kunta-alalla jatkuu, Kuntekon ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu totesi tunnelmallisessa päätöstilaisuudessa.

Samalla Jaanu kiitti kaikkia ohjelmassa työskennelleitä yhteistyökumppaneita, kuten Kuntatyönantajat KT:tä sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjä JUKO:a, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:tä ja Julkisen alan unioni JAU:ta. 

Erityiskiitokset Jaanu osoitti KT:n johtavalle työelämän kehittämisen asiantuntijalle, Niilo Hakoselle, mittavasta työpanoksesta ja tuesta Kuntekon hyväksi. 

— Haluan myös kiittää kaikkia niitä tuhansia kunta-alan työntekijöitä, johtoa ja esimiehiä 240 kuntaorganisaatiosta, jotka ovat innokkaasti olleet mukana kehittämässä omaa työtään ja työyhteisöään, Jaanu mainitsee.

Työn kehittäminen on parhaimmillaan kohentanut työyhteisöjen yhteishenkeä ja ilmapiiriä.

 

"Anna-Mari Jaanu seisoo kansio kädessä juontamassa.!

Ohjelmapäälikkö Anna-Mari Jaanu juonsi loppuseminaarin alusta loppuun. Hän on myös työskennellyt ohjelmassa sen alusta lähtien. 

 

Sparrauksia ja työpajoja

Myös kymmenet muut asiantuntijat ovat antaneet osaamistaan Kunteko-ohjelmaan. Valmentajat ja kehittäjät ovat kiertäneet kunnissa ja toimineet muun muassa kehittämistyön sparraajina. Sparrauksien lisäksi kehittämistyötä on tehty valmennuksin ja työpajoin. 

Kuuden vuoden aikana Tekojen torillle on kertynyt kaikkiaan 672 kehittämistekoa. Kaikki 34 palkittua kehittämistekoa esiteltiin etäyhteyksin. Palkittujen työntekijöiden ja työyhteisöjen tervehdykset ovat nähtävissä Kuntekon Youtube-kanavalla.
    

”Yksi parhaista kehittämishankkeista”

Kuntatyönantajat KT:n Markku Jalonen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kiittävät yksituumaisesti Kunteko-ohjelman laadukkuutta sekä kaikkia kuntien työntekijöitä ja työnantajia, jotka yhdessä ovat kehittäneet työtä.

— Uskallan väittää, että tämä on yksi parhaita työelämän kehittämishankkeita, joita koskaan on tehty Suomessa, Jalonen toteaa.

— Pidän Kuntekon ansiona, että se on nostanut kuntatyön näkyviin, Niemi-Laine sanoo. 

Hänen mielestään kehitystyössä löydetyt parhaat käytännöt olisivat kopioitavissa myös yksityiselle sektorille. 

Niukoilla resursseilla laatua

Päivi Niemi-Laine tuo esille, miten niukoillakin resursseilla voidaan tuottaa parempia palveluja laadukkaasti. Hänen mukaansa kuntien innovaatioista näkyi ammattiylpeys ja merkityksellisyyden tunne.

— Julkisessa keskustelussa kuulee sanottavan, kuinka huonoa julkinen työ on, kuinka vähän siellä kehitetään ja miten se on työntekijöille vain eläkepaikka, jossa roikutaan eikä tehdä mitään. Se on aivan muuta, Niemi-Laine korostaa. 

Jalonen muistuttaa, että kehittämistyö jatkuu edelleen. Kehitystyöstä on kirjattu myös kunta-alan työehtosopimukseen. 

"Päivi Niemi-Laine ja Markku Jalonen ovat puhumassa loppuseminaarissa."

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kertoivat ajatuksia työelämän kehittämisestä.

 

Inhimilliset taidot työn ytimessä

Tilaisuuden avainpuhuja, keksijä, kirjailija, säveltäjä, puhuja, futuristi Perttu Pölönen esitteli ”tulevaisuuden lukujärjestyksen”. Se sisältää ominaisuuksia, joita tulevaisuuden työntekijä tarvitsee ja joille on kysyntää, sillä kone ei sellaisiin yllä. 

Jos nyt koodausta ja mandariinikiinan osaamista pidetään tavoiteltavina taitoina, Pölösen mukaan tulevaisuudessa kommunikaatiokyky ja tarinankerronta antavat työhön lisäarvoa ja merkitystä.

— Tarinankerronta auttaa luomaan yhteyttä ja ymmärrystä, hän toteaa. 

Pölönen väittää, että suomalaiset pelkäävät niin paljon virheitä, etteivät uskalla kokeilla uutta. Uteliaisuus ja kokeilu kuitenkin veisivät eteenpäin myös työelämässä, vaikka virheitä syntyisikin.

— Emmehän me voi löytää parempia ratkaisuja, jos emme kokeile, Pölönen tokaisee.

Tarvitaan monia näkökulmia

Tärkeimpinä työelämän taitoina Pölönen pitää ongelmanratkaisukykyä ja sopeutumiskykyä. Ongelmien ratkaisuun tarvitaan monenlaisia näkökulmia ja tapoja ajatella. Kukaan ei ratkaise ongelmia yksinään vaan yhdessä. 

— Jos minulla olisi valta, ihmiset opiskelisivat vähän koodaamista, lakia ja puutarhanhoitoa, taidetta ja niin edes päin. Ei sen takia, että heistä tulisi alan ammattilaisia, vaan koska näissä aiheissa ajattelutapa vaihtelee, Pölönen selventää.

Minäkuva on ominaisuudessa

Koska tulevaisuuden työelämässä liikkuvuus on suurta, jokaisen tulisi pohtia minäkuvaansa monipuolisemmin kuin ammatin tai työn kautta. Taidot ja ominaisuudet ovat pysyvämpiä kuin ammatit. Pölönen ehdottaa jokaisen miettivän omia ominaisuuksiaan. Minäkuvaksi voi löytyä vaikkapa kirkastaja, innostaja, yhdistäjä, mahdollistaja tai välittäjä. 

Tulevaisuus tehdään nyt

Ikäviäkin näköaloja on. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan 2030 maailman yleisin sairaus liittyy mielenterveyteen. Yli puolet puhkeavista tapauksista koskevat alle 14-vuotiaita. Se voi olla meille suurin ongelma kymmenen vuoden päästä, mutta siihen voitaisiin reagoida jo nyt.

Toinen näköala koskee uusia maailmanlaajuisia verkkoyhteyksiä, joiden välityksellä kolme miljardia ihmisiä pääsee internetiin. Globaali kauppa tulee sen vuoksi muuttumaan, samoin työvoiman tarjonta. 

Pölönen muistuttaa, ettei tulevaisuutta tarvitse pelätä. Siihen voi vaikuttaa.

— Tulevaisuus ei tule meidän yli pyyhältämällä niin, ettei meillä olisi siihen kontrollia. Tulevaisuus on sitä, mitä me teemme. 

"Perttu Pölönen puhumassa."

Futuristi Perttu Pölönen puhui tulevaisuuden työelämästä. 


Innostavat teot palkittiin

34 innostavaa kunta-alan tekoja palkittiin loppuseminaarissa. Seuraavassa on kuvaus kolmesta teosta. 
 

Tutustu muihin tekoihin

 

Vesalan peruskoulun oppilaat harrastavat

Helsinkiläinen Vesalan peruskoulu ryhtyi tarjoamaan oppilailleen kerho- ja harrastetoimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi lukuvuonna 2019–2020. 900 oppilaan koulussa on ollut kerhotoimintaa jo pitkään, muun muassa eläintenhoito- ja kasvikerhoja sekä bänditoimintaa, mutta harrastetoimintaa haluttiin laajentaa mahdollisimman monen oppilaan ulottuville. 
Koulun rehtorin, Juha Juvosen mukaan kerhoissa käy yhteensä noin pari sataa oppilasta viikossa. Koulun tiloissa on joka arkipäivä erilaisia maksuttomia harrastekerhoja, kuten jalkapalloa, tanssia, teatteria ja kuvataidetta. Kerhot on sijoitettu koulupäivän yhteyteen. Viikonloppuisin toteutettavat luontoleirit ovat olleet niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan. Luontoleirejä järjestetään muutaman kerran vuodessa, jolloin 50 oppilasta ohjaajineen ja apuohjaajineen lähtee Helsingin edustan saaristoon telttailemaan yön yli. 
Rehtorin mukaan yhä useampi oppilas osallistuu koulun järjestämään kerho- ja harrastetoimintaan.
— Lapset ovat saaneet vaikuttaa kerhotoiminnan tarjontaan, Juvonen toteaa. 
Vesalan koulussa kouluviihtyvyys ja koulutyytyväisyys ovat kohentuneet. Rehtori arvioi, että kerhotoiminnalla on siihen osuutta. 
Paikallisen nuorisotalon ohjaajat ovat kouluttaneet isommista oppilaista ohjaajia, mutta myös muutamat koulun opettajat ohjaavat kerhoja.
— Suurin osa ohjaajista on koulun ulkopuolelta, sillä opettajien työ on vaativaa ilman kerhon vetämistäkin, Juvonen kertoo.
Korona-aika on rehtorin mukaan rajoittanut kerhotoimintaa, mutta toiminta jatkuu heti kun se on mahdollista.
— Kunteko-palkinto kannustaa meitä, ja se on suuri tunnustus siitä, että olemme tehneet oikeita asioita, Juvonen kiittää. 

Katso teko

"Kerholaiset pysyttävät telttaa metsässä."

Vesalan peruskoulu järjestää oppilailleen runsaasti kerhotoimintaa. Luontoleirille eivät aina kaikki innokkaat telttailijat mahdu. 
Kuva: Vesalan peruskoulu


Korona siivitti Pyhäjärvellä maksutonta liikunnan verkkovalmennusta

Alun alkaen Pyhäjärven kaupungin vapaa-ajan ohjaajalla, Marko Pehkosella oli tarkoituksena avata tänä syksynä kuntalaisille maksuton liikunnan verkkovalmennus. Pyhäjärvi on noin 5 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla.
— Korona-aikaan kaikki liikuntaryhmät peruttiin, joten kaupunki otti verkkovalmennuksen käyttöön heti maaliskuun lopulla, Pehkonen kertoo.
Kolme eritasoista valmennusohjelmaa on suunniteltu kolmelle eri ikäryhmälle: nuorille, työikäisille ja ikäihmisille.
Nyt käyttäjiä on noin 350, joista suurin osa, jopa 70 prosenttia, on työikäisiä. Verkkovalmennuksen etuna on, että sen neuvojen mukaan voi kuntoilla vaikka kotona omaan tahtiin. Kuntoilija tarvitsee vain mobiililaitteen, vaikkapa kännykän.
— Alun perinkin oli tavoitteena aktivoida työikäisiä, joita ryhmäliikunta ei houkuttele, ja heitä me olemme nyt saaneet mukaan todella hyvin, Pehkonen toteaa.
Seniori-ikäisiäkin on mukana noin 50. Heidän osallistujamääräänsä vähentää se, ettei kaikilla ole vaadittavia välineitä. 
Käyttäjäkyselyn mukaan verkkovalmennus on lisännyt liikkumisen määrää 6–7 asiakaalla kymmenestä.
Pehkonen kaavailee, että jatkossa saatetaan tarjota myös pienryhmävalmennusta, henkilökohtaista kuntoiluneuvontaa ja mahdollisesti alku- ja lopputestausta. 
Verkkovalmennus on herättänyt mielenkiintoa muillakin paikkakunnilla. 
— Kyllä me haluamme toimia esimerkkinä ja annamme mielellämme vinkkejä, Pehkonen toteaa.
Hän pitää Kunteko-palkintoa kruununa tehdylle työlle.
— Verkkovalmennuksen eteen on tehty paljon, joten on hienoa saada työstä tunnustusta.

Katso teko

 

"Marko Pehkonen istuu metsässä, taustalla kaunis luontomaisema."


Marko Pehkonen loi Pyhäjärven asukkaille maksuttoman verkkovalmennuksen, jonka avulla voi kuntoilla valitsemassaan paikassa. Kuva: Marko Pehkonen
 

Riihimäki houkutteli ikäihmiset ulkoilemaan 

Koronan takia Riihimäen kaupunki ei voinut tarjota päivätoimintaa suljetuissa tiloissa. Kesäkuussa kotiin annettavien palvelujen henkilökunta päätti siirtää ikäihmisille tarkoitetun päivätoiminnan rollaattorimatkan päähän, esimerkiksi lähipuistoon. 
— Pakettiautoon lastattiin tuoleja ja tarvikkeet kahvitusta varten, palveluesimies Janne Yrjölä Riihimäen kaupungin kotiin annettavien palvelujen yksiköstä kertoo. 
Yhteisiä, kaikille avoimia ohjelmallisia hetkiä eli senioripuistoilua järjestettiin kahdesti päivässä kesäkuusta lokakuuhun. Kahden kuukauden aikana osallistujia kertyi yhteensä 1 200.  
Yrjölä kertoo iäkkäästä miehestä, joka korona-aikana ei ollut kahteen kuukauteen liikkunut kotoaan.
— Kun saimme hänet liikkeelle, hän ryhtyi käymään kokoontumisissa päivittäin. Kesän jälkeen hän oli täydessä terässä.
Myös heitä, jotka olivat vaarassa eristäytyä kotiinsa, saatiin mukaan. Riihimäellä erityinen ”seniorikuiskaaja” eli ikäihmisten palvelutyöntekijä kannustaa senioreita osallistumaan, auttaa heidät rauhallisesti ja lempeästi liikkeelle sekä tuo ulos. 
— Liikkeelle lähteminen on kuntoutusta ja virkistää seniori-ikäisen mieltä, Yrjölä toteaa. 
Kahden tunnin kokoontumisten aikana saatettiin keskustella pienryhmissä tai nauttia ohjaajien laatimasta ohjelmasta. 
Toiminta oli kaupungille edullista, mutta vaikuttavuudeltaan suurta. Lisäksi ikäihmiset näkyivät kaupunkikuvassa aikaisempaa enemmän, mitä Yrjölä pitää hyvin myönteisenä. 
— Toiminta jatkuu ensi kesänä, palveluesimies lupaa.
Kunteko-palkinnosta Yrjölä toteaa olevansa otettu. 
— On hienoa, että kehitystuloksia tuodaan tällä tavalla esiin. Tämä voisi olla kunta-alan voimavaratekijä. Siinä missä yritykset varjelevat innovaatioitaan, kunta-ala voisi jakaa niitä keskenään.

Katso teko
 

"Useita vanhuksia istuu tuoleissa puistossa. Monella on rollaattori mukana. Puistotoiminnan vetäjät ovat pakettiauton edessä."

Riihimäen päivätoiminta siirrettiin koronan takia sisätiloista eri kaupunginosien puistoihin. Toimintaa jatketaan ensi kesänä.
Kuva: Janne Yrjölä

 

Teksti: Tiina Tenkanen
Kuvat: Vesa Laitinen